Henna Virkkunen – EU

Ehdolla eurovaaleissa 2019

Tulevaisuuden näkymät siintävät metsissä

Tietoa kirjoittajasta

Paavo Kähkönen

Paavo on 21-vuotias filosofian ylioppilas ja Joensuun kaupunginvaltuutettu, järjestöaktiivi ja luonnossa liikkuja.

Parempi Eurooppa

Tulevaisuuden näkymät siintävät metsissä

Julkinen keskustelu metsien ympärillä on viime aikoina käynyt vilkkaana ja saanut osakseen huomattavaa julkisuutta – eikä suotta. Ihmiskunta kipuilee aikansa suurimman haasteen edessä. Ilmasto lämpenee, minkä jo todeksi käyneet ja odotettavissa olevat vaikutukset ovat tiedossa.

Ihmisen oman toiminnan seurauksena myös luonnon monimuotoisuus on heikentynyt. Kun tarkastelee tilannetta maailmanlaajuisesti, suupielet valuvat alaspäin ja kylmä hiki nousee otsalle.

Syytä riemuun ei tosiaan ole. Tahtoa ja valmiutta maailman pelastamiseksi kyllä löytyy, mutta ei vielä riittävästi. Tietoisuus ilmastonmuutoksen kohtalokkaista seurauksista on kyllä lisääntynyt, mutta nyt tarvitaan myös toimia.

Synkkyyteen ei kuitenkaan auta hukuttautua. Kaikesta epätoivosta ja kehnoista näkymistä huolimatta toivoa on. Muutokseen tarvitaan jokaista; jokaista ihmistä, jokaista valtiota, jokaista kansainvälistä yhteisöä.

Suomi on pitkälle kehittynyt länsimaa, jossa korkeatasoista osaamista voidaan hyödyntää myös ilmastokriisin torjumisessa. Erityisesti metsäosaaminen on vahvuus, jota suomalaisten tulee kyetä hyödyntämään niin kotimaassa, Euroopan unionissa kuin maailmanlaajuisesti. Suomen kehittyminen vauraaksi länsimaaksi sai alkunsa metsien hyödyntämisestä. Sittemmin elinkeinorakenteemme on kehittynyt huomattavasti monipuolisemmaksi, mutta metsäosaamista ei tule tulevaisuudessakaan tyystin unohtaa.

Tulevaisuudessa metsien rooli tulee korostumaan entisestään. Hiilinieluja tarvitaan ja samanaikaisesti metsiä voidaan hyödyntää kestävällä tavalla. Puu on uusiutuva luonnonvara, josta kaiken aikaa innovoidaan uutta. Suomelle ja suomalaisille puu ja metsät ovat aina olleet elannon lähde. Keskivertosuomalainen suhtautuu luontoon kunnioittavasti, ja kestävä luontosuhde onkin kansakuntamme tärkeä henkinen pääoma.

Suomen rooli on tärkeä, mutta se ei yksin riitä. Euroopassa laajemmin on syytä kiinnittää huomiota metsäpolitiikkaan. Suurimmat ongelmat metsien hoitoon liittyen keskittyvät kehittyviin maihin. Aina kun metsää kaadetaan, on uutta istutettava tilalle. Parhaiten hiiltä myös nielee kasvava metsä, sillä ikääntyessään ja kasvun hidastuessa puuston hiilensidontakyky heikkenee.

Hiilen varastoimisen lisäksi metsät tarjoavat myös liudan muita ratkaisuja ilmastokriisin ratkaisemiseen. Biopohjaiset tuotteet kehittyvät kaiken aikaa, ja niiden myötä saavutettavien taloudellisten hyötyjen ohella ne voivat olla avainasemassa maailman pelastamisessa. Esimerkiksi liukosellua käytetään puupohjaisten tekstiilikuitujen valmistukseen, ja tarkoituksena on korvata muun muassa polyesteri- ja puuvillakuituja. Tätä raaka-ainetta valmistetaan muuten myös Suomessa esimerkiksi Joensuun Uimaharjun sellutehtaalla.

Myös muovin korvaajiksi tarkoitettujen biopohjaisten ja –hajoavien tuotteiden kehitys on käynnissä. Luontoon päätyvät muovit aiheuttavat tällä hetkellä valtavia tuhoja esimerkiksi vesistöissä, joissa monet eliöt kärsivät niistä. Roskaaminen tuskin koskaan täysin loppuu, ja monien tuotteiden valmistukseen puu on ensin muutettava selluksi. Nopeammin hajoavat tuotteet ovat kuitenkin askel parempaan suuntaan, ja vaihtoehto viheliäiselle ja runsaasti käytetylle muoville.

Suomessa osataan myös rakentaa puusta. Puurakennuksia tehdään ympäri Suomea, ja kehitys on oikeansuuntainen. Ajan hengen mukaisesti puusta voidaan rakentaa myös korkeasti: esimerkiksi Joensuuhun rakentuu Suomen korkein, 14 kerroksinen, puukerrostalo. Puurakennukset toimivat edelleen hiilivarastoina, ja rakennusmateriaalina puu pesee esimerkiksi betonin ja teräksen ilmastovaikutuksin mitattuna selvästi. Puukuutiometrin tuottaminen rakennusmateriaaliksi vähentää hiilidioksidipäästöjä noin 1,1 tonnia verrattuna vastaavaan määrään teräs-, betoni- ja muovimäärän valmistukseen. On selvää, ettemme voi rakentaa kaikkea puusta, mutta puun käyttäminen rakentamisessa on yksi kestävimmistä tavoista hyödyntää puuta.

Suomen, Euroopan ja maailman metsät ovat tulevaisuudessa politiikan keskiössä. Tarvitsemme metsiä ilmastonmuutoksen torjuntaan kahdessa funktiossa: hiilinieluina sekä ympäristöystävällisempien kulutusvaihtoehtojen luomisessa mm. pakkausmateriaalien ja rakentamisen saralla. Suomalainen metsäosaaminen on maailman huippua, ja sitä kelpaa rummuttaa EU:ssa ja EU:n kanssa yhdessä maailmalla. Unionin tuleekin asemoitua rohkeasti kestävän metsäpolitiikan puolustajaksi ja edistää sen mukaisia tavoitteita maailmalla.

Lopuksi on syytä muistaa myös metsien ja luonnon merkitys ihmisille muutoin kuin raaka-aineina tai hiilivarastoina. Paikkana rauhoittumiselle, nautiskelulle ja harrastamiselle. Paljon on kiinni myös meistä ihmisistä yksilöinä. Miten suhtaudumme metsään, mikä merkitys sillä meille on? Asennekasvatus on tärkeää, sillä kun me jokainen tahoillamme arvostamme puhdasta luontoa, osaamme todennäköisesti myös toimia niin, ettemme sitä ensitöiksemme ole turmelemassa.

Hennan kommentti

Suomalaisilla on metsään poikkeuksellisen läheinen suhde. Itse olen havahtunut huomaamaan sen oikeastaan vasta Euroopan parlamentissa. Kotimaassa se tuntuu itsestäänselvältä. Me kaikkihan miltei asumme metsässä, ja kuten Paavo kirjoittaa, metsä on suomalaisille paitsi merkittävä toimeentulon lähde, myös tärkeä paikka virkistäytymiseen, liikuntaan ja rauhoittumiseen.

Suomalaisista moni omistaa itse metsää, ja nekin jotka eivät omista, tuntevat kyllä metsänhoidon pääperiaatteita. Kuten esimerkiksi sen, että metsä kasvaa paremmin, kun sitä aktiivisesti hoidetaan. Asia, jota olen hämmästyneille meppikollegoilleni saanut selvittää usein.

Suomalaisten läheisestä luontosuhteesta voi kiittää myös jokamiehenoikeuksia, jotka antavat kaikille mahdollisuuden liikkua vapaasti luonnossa, marjastaa, sienestää ja samoilla. Tämä on kansainvälisesti aivan poikkeuksellista. Hiljattain Suomen Latu jopa esitti, että jokamiehenoikeuksia ehdotettaisiin Suomesta Unescon kulttuuriperintöluetteloon. Hyvä ehdotus!

Ilmastonmuutos on kohdistanut viime vuosina myös EU-tasolla katseet metsiin. Vaikka metsäpolitiikka sinänsä kuuluu jokaisen maan omaan toimivaltaan, Euroopan unionissa päätetään yhteisestä ilmasto- ja energiapolitiikasta, ja Suomessa metsät ovat yksi sen keskeisin osa. Suomi on ylivoimaisesti Euroopan metsäisin maa, metsätalous on maan suurin vientiala ja puu on meillä suurin energianlähde. Siksi EU:n ilmasto- ja energialinjaukset vaikuttavat suoraan Suomen metsiin. Sekä uusiutuvan energian direktiivistä että hiilinielujen laskentaa koskevasta asetuksesta jouduttiin hiljattain myös käymään aikamoista vääntöä, jotta saatiin varmistettua suomalaisen kestävän metsätalouden kehittämismahdollisuudet myös jatkossa. Tässä onnistuttiin. Olennaisinta on huolehtia siitä, että metsien käyttö Suomessa on tulevaisuudessakin kestävää. Tämä on ilman muuta myös suomalaisten oma intressi, sillä metsät ovat meille arvokkaita.

Juuri nyt metsätalous on EU-politiikassa aikamoisessa myötätuulessa. Hiljattain on lanseerattu sekä muovistrategia että biotalousstrategia, jotka molemmat lataavat paljon odotuksia puupohjaisiin materiaaleihin fossiilisten raaka-aineiden korvaajana. Paljon lupaavia tuotteita ja innovaatioita on jo markkinoilla, kuten Paavo tässä kirjoittaa, ja tätä T&K-työtä rahoitetaan nyt merkittävästi myös EU-varoilla. Tähän mahdollisuuteen kannattaa suomalaisten tarttua. Metsät voivat vielä pelastaa maailman!

Mitä mieltä sinä olet?