Henna Virkkunen – EU

Ehdolla eurovaaleissa 2019

Itä-Suomi on luonnostaan vahva biotalouden kokeilualusta

Tietoa kirjoittajasta

Ville Blom

Ville on 25-vuotias savolainen valtio-opin opiskelija. Hän toimii kokoomuksen puoluejohdon avustajana.

Parempi Eurooppa

Itä-Suomi on luonnostaan vahva biotalouden kokeilualusta

Ilmastonmuutos on ihmiskunnan kohtalonkysymys. Jos ilmastoon ja ympäristöön liittyviä haasteita ei onnistuta ratkaisemaan, pitkällä aikavälillä muiden haasteiden ratkaisemiselle ei jää erityistä merkitystä.

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi viime lokakuussa raportin, jonka viesti on karu. Mikäli ilmaston lämpeneminen jatkuu nykyisellä vauhdilla, ylitetään puolentoista asteen raja vuosisadan puoliväliin mennessä.

Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa kaikkeen: sääoloihin, luontoon ja alkutuotantoon. Se horjuttaa ihmiselämän keskeisiä edellytyksiä. Arviolta kahden asteen lämpeneminen saisi sadat miljoonat ihmiset kärsimään nälänhädästä ja vedenpuutteesta. Mitä pahemmaksi ilmastonmuutos käy, sitä enemmän on tiedossa ihmisten massaliikehdintää ja konflikteja: levottomuuksia ja sotia.

Suomalaisessa ilmastokeskustelussa on ajoittain ja laajastikin vetäydytty väittämän taakse, jonka mukaan pienen Suomen panoksella ei ole erityistä merkitystä suurten maiden rinnalla.

Kuten esimerkiksi tieto-, tele- ja sittemmin mobiiliteknologioiden kehityksessä Suomella on ollut paljon kokoaan suurempi rooli, voi samalla tavalla lähitulevaisuudessa olla myös biotalouden ratkaisujen alalla. Jos askel onkin pieni, kädenjälki voi olla iso.

Kehityksen ja kehittämisen pohjalla on tiede ja tutkimus, johon Itä-Suomen yliopistossa on panostettu voimakkaasti. Yliopisto on jo vienyt cleantech-osaamista mm. Kiinaan yhdessä Ilmatieteen laitoksen kanssa. Myös mikromuoveja ja laajemmin biotaloutta koskeva tutkimus ja tuotekehitys ovat herättäneet kansainvälistä kiinnostusta.

Kuopion alue ja Itä-Suomi on kiinnostava biotalouden alan kokeilualusta luonnostaan: vahva alkutuotantoalue, jossa on sekä maata, vesistöjä että metsää. Jo olemassa olevan puunjalostus- ja muun teollisuuden rinnalle on suunnitteilla mm. maailman suurin havusellutehdas Kuopioon.

Itä-Suomessa on huippututkimukseen ja laajaan yhteistyöverkostoon perustuen mahdollisuus siis osoittaa käytännössä, kuinka sovittaa yhteen tehokas teollinen tuotanto ja uusiin raaka-aineisiin ja ympäristöön liittyvät korkeat vaatimukset.

Vanhastaan vihreäksi kullaksi kutsutun suomalaisen metsän arvo voi ja todennäköisesti kasvaakin, kun metsien merkitys sekä raaka-ainelähteinä että hiilinieluina korostuu. Ensi heinäkuussa alkava Suomen EU-puheenjohtajakausi olisi luonteva yhteys edelleen korostaa kansallista osaamistamme tässä ajankohtaisessa aiheessa.

Kenties samalla voisi viitata myös ulkopoliittiseen osaamiseemme ja nykyisen valtionjohdon aikana vain tiivistyneisiin suhteisiin sekä Washingtoniin, Moskovaan että Pekingiin. Euroopan unionilla on tärkeä tehtävä toimia välittäjänä ja maailmanpolitiikan vakauttajana idän ja lännen välissä. Molemmissa suunnissa ollaan nyt oikukkaampia kuin vuosikymmeniin.

On hyvää EU-politiikkaa, että unioni on pienissä asioissa pieni ja isoissa iso. Ilmastonmuutoksen hillitseminen sopii unionin arvopohjaan ja ideaan hyvin: onhan eurooppalainen yhteisö perustettu alun perin luomaan vakautta ja säilyttämään rauhaa. Sen jälkeen painotus on ollut kasvattaa eurooppalaista taloutta ja hyvinvointia. Ilmastoasioissa on nyt kyse molemmista.

Hennan kommentti

Suomalaisilla on kaksi merkittävää vahvuutta: puu ja pää, tiivisti jo aikoinaan valtioneuvos Riitta Uosukainen. Kun korkea osaaminen yhdistetään arvokkaisiin luonnonvaroihin, voi Suomi vastata aika huikealla tavalla globaaleihin haasteisiin kuten Ville Blom blogissaan kirjoittaa.

Kartalta katsottuna Suomi on pelkkää metsää ja järveä. Siitä on syytä olla ylpeä. Ilmastonmuutoksen torjunnassa metsillä on tärkeä rooli ainakin kahdesta näkökulmasta: ne ovat sekä merkittävä hiilinielu, että kestävien raaka-aineiden lähde.

Olemme ylivoimaisesti Euroopan metsäisin maa. Suomen metsät kasvavat enemmän kuin koskaan. Hakkuumäärien sopivasta tasosta kiistellään, mutta oleellisinta on, että metsät kasvavat koko ajan enemmän kuin niitä käytetään. Tästä on pidettävä kiinni. Suomella on myös EU-maista sekä prosentuaalisesti että pinta-alan määrässä mitaten eniten täysin suojeltua metsää. Hyvä näin.

Metsiä pitää kuitenkin myös käyttää. Kun nyt Euroopassa pyritään voimakkaasti eroon fossiilisista materiaaleista, on hyvä huomata, että kaikki mikä voidaan tehdä öljystä, voidaan tehdä myös puusta. Metsäteollisuuden sivutuotteena meillä on alkanut syntyä yhä laajemmin ympäristöystävällisiä biopohjaisia materiaaleja, joita käytetään jo muun muassa kemikaaleissa, lääkkeissä, kosmetiikassa, pakkauksissa ja vaatteissa korvaamaan fossiilisia raaka-aineita.

Tämän alan tutkimukseen, tuotekehitykseen ja tuotteiden markkinointiin on investoitava nyt voimakkaasti. Lisävauhtia kysyntään tuo uusi EU-lainsäädäntö: muoveja pyritään vähentämään ja korvaamaan tiiviillä aikataululla. Vuodesta 2021 alkaen osa kertakäyttömuoveista kielletään EU-alueella kokonaan. Se tarkoittaa isoja markkinoita muovia korvaaville materiaaleille. Tähän saumaan kannattaa nyt suomalaisyritysten iskeä.

Iso vientipotentiaali olisi myös suomalaisessa vesiosaamisessa.

Saastuneet vesistöt ja puhtaan juomaveden puute ovat maailmalla valtavia ongelmia. Meillä on sekä puhdasta juomavettä, että myös erittäin hyvää tutkimusta ja osaamista vesistöjen puhdistamisessa, jätevesien käsittelyssä ja vedentuotannossa.

Alan vientimahdollisuuksia on heikentänyt julkisen sektorin voimakas rooli: Suomen vesiosaaminen on pitkälti kunnallisissa vesilaitoksissa ja julkisissa tutkimuslaitoksissa, joiden toimintaan ei ole kuulunut kansainvälinen bisnes. Alan yritykset puolestaan ovat niin pieniä, etteivät ne yksin kykene vastaamaan kovin suuriin tarjouspyyntöihin ja urakoihin.

On hyvä, että alan toimijoita on lähdetty maa- ja metsätalousministeriön toimesta nyt kokoamaan isommiksi konsortioiksi, joilla voidaan vastata paremmin kansainväliseen kysyntään ja muuttaa vesiosaamista liiketoiminnaksi. Markkinaa sille maailmalla on.

Suomen puhdas luonto ja mittavat luonnonvarat ovat suuri rikkaus. Vastuullisesti ja kestävästi niitä käyttämällä pystymme sekä tuottamaan Suomeen uutta työtä ja kasvua, että auttamaan koko maailmaa.

Mitä mieltä sinä olet?