Henna Virkkunen – EU

Osaamisesta se on kiinni.

Digitalisaatio on megatrendeistä vahvin
Parempi Eurooppa

Digitalisaatio on megatrendeistä vahvin

Tietoa kirjoittajasta

Niilo Heinonen

Niilo on 24-vuotias oululainen rakennusarkkitehtiopiskelija. Hän toimii Oulun kaupunginvaltuuston ja yhdyskuntalautakunnan jäsenenä.

Väitän, että digitalisaatio on maailmaa muokkaavista megatrendeistä vahvin. Se muuttaa yhteiskuntia maatalouden, tieteellisen ja teollisen vallankumouksen lailla. Digitaalinen vallankumous on muuttanut ja muuttaa tapaamme kommunikoida – peruuttamattomasti. Se on tehnyt maailmastamme aidosti globaalin.

Digitalisaatiossa on kyse ennen kaikkea valtavasta tuottavuuden kasvusta. Se mahdollistaa voimakkaan talouskasvun luonnonvarojen käyttöä lisäämättä. Se synnyttää aivan uudenlaista liiketoimintaa – mahdollisuuksia luoda arvonlisää ja ansaita elantoa tiedon analysointia ja digitaalista teknologiaa hyödyntäen.

Digitalisaatio ei ole – eikä se saa olla – vain asioiden sähköistämistä. Sille on annettava mahdollisuus luoda täysin uudenlaisia toimintamalleja. Hyvä esimerkki on rakennussuunnittelu, jossa kaksiulotteisesta piirtämisestä on siirrytty 3D-mallintamiseen ja siitä edelleen valtavien tietomäärien tietomalleihin.

Tietomallit sisältävät rakennusten geometrian lisäksi valtavan määrän dataa rakennetun ympäristön ominaisuuksista ja rakennusprosessista. Piirustusten sijaan suunnittelijat voivat luoda koko rakennetun ympäristön digitaaliseen muotoon. Tämä voi olla suureksi avuksi kustannuslaskennassa, suunnitelmien yhteensovittamisessa, rakentamisessa ja rakennusten kunnossapidossa.

Digitalisaatio antaa avaimet ottaa kaivattuja harppauksia rakentamisen tuottavuuskehityksessä. Samankaltaisia kehitysaskelia olisi otettavissa muillakin elämänaloilla, kuten liikenteessä, asumisessa, terveyspalveluissa ja koulutuksessa.

Digitalisaatio antaa mahdollisuudet tiedon tehokkaalle jakamiselle, jakamistaloudelle, joukkoistamiselle ja ihmisten moniulotteiselle vuorovaikutukselle. Se antaa myös edellytyksiä entistä toimivammille markkinoille ja kilpailulle.

Kysymys kuuluu, pysyvätkö lainsäädäntö ja muu yhteiskunnallinen päätöksenteko tämän kehityksen mukana? Digitalisaatio ei ole uusi ilmiö, mutta väitän, että olemme nähneet vasta alun tästä kehityksestä.

Hennan kommentti

Digitaalinen talous muuttaa nyt maailmaa huimaa vauhtia. Se mullistaa talouden rakenteita, työelämää, yhteiskuntia ja arkea, kuten Niilo Heinonen kirjoittaa. Suomella on hyvät edellytykset vastata digitalisaation tuomiin haasteisiin. Meillä niin kansalaisten digitaidot kuin IT-ammattilaisten osuus työvoimasta ovat Euroopan korkeimmat.

Kiina ja USA etenevät digitalisaatiossa kovaa tahtia, ja investoivat tällä hetkellä isosti muun muassa tekoälyyn. Myös Euroopan on tiivistettävä tahtiaan, jotta pysymme vastaamaan haasteeseen. Laadukas tutkimus ja tuotekehitys on pohja kaikille innovaatioille. Sekä Suomessa että Euroopassa on lisättävä T&K-investointeja.

Haluan Euroopan olevan sellainen paikka, jonne kaikki maailman idearikkaimmat ihmiset tulevat tekemään työtä, kokeilemaan uutta ja yrittämään. Viime vuosina Euroopassa onkin alkanut syntyä ilahduttavaan tahtiin start up-yrityksiä. Mutta scale-upit meiltä vielä puuttuvat. Siinä vaiheessa, kun yritys alkaa kasvattaa toimintaansa, moni lähtee edelleen suosiolla Kaliforniaan. Tähän on saatava muutos. Myös Euroopan on oltava paikka, joka kannustaa innovaatioihin ja kasvuun.

Tämän mahdollistamiseksi tarvitaan ainakin neljää tekijää: innovaatioihin kannustavaa lainsäädäntöä, pääsyä markkinoille, kasvurahoitusta ja osaavaa työvoimaa. Näiden kaikkien eteen on edelleen tehtävä työtä.

Yksi viime vuosien isoimmista urakoista on ollut yhtenäisten digitaalisten sisämarkkinoiden luominen Eurooppaan. Kaikkiaan kuluneella kaudella on käsitelty 30 lainsäädäntöaloitetta, joilla on purettu digimuureja jäsenmaiden väliltä. Aloitteet koskevat muassa tietosuojaa, datan vapaata liikkuvuutta, kyberturvallisuutta, digipalveluiden arvonlisäveroa, verkkokaupan edistämistä ja nyt viimeisimpänä kiistelty puitelaki tekijänoikeuksista digiaikana. Kaikkien näiden tavoitteena on ollut luoda yksi yhteinen lainsäädäntö 500 miljoonan asukkaan sisämarkkinoille. Yritysten kasvun, innovaatioiden ja digipalveluiden kannalta sillä on iso merkitys.

Kun esimerkiksi EU-laki poisti roaming-maksut kaksi vuotta sitten, datan käyttö alueella hyvin nopeasti viisinkertaistui. Palveluiden kysyntä ja tarjonta kasvoi. Ennusteen mukaan Euroopan datatalouden arvo voi ylittää 700 miljardia euroa vuoteen 2020 mennessä. Silloin sen osuus EU:n taloudesta olisi jo neljä prosenttia.

Digitaalinen sisämarkkina etenee siis hyvää vauhtia. On ollut ilo suomalaisena olla puskemassa digitaalista taloutta eteenpäin. EU-vertailujen perusteella Suomi kuuluu yhdessä Tanskan ja Ruotsin kanssa digitalisaatiossa ehdottomaan EU-kärkeen. Meidän on luontevaa olla vauhdittamassa koko Euroopan etenemistä ja ottaa johtajuutta tässä tärkeässä tulevaisuusprojektissa.

Se on välttämätöntä sekä ihmisten arjen, yritysten, kasvun että uusien innovaatioiden näkökulmasta. Todellisen yhtenäisen digitaalisen sisämarkkinan luominen hyödyttää EU-alueen taloutta arvioiden mukaan jopa 415 miljardia euroa vuodessa, ja voi synnyttää satoja tuhansia uusia työpaikkoja.

Mitä mieltä sinä olet?

Jokainen esite, lehtimainos ja digibanneri on askel kohti Parempaa Eurooppaa. Lahjoita kampanjalle, niin varmistat, että viestimme tavoittaa.

Lahjoita